Kuinka pidät työsi myös tulevaisuudessa?

Christina Forsgårdin osio perjantain 18.3. koulutuksessa oli kaikin puolin mieleenpainuva: provosoivia ajatuksia, kuulijaa haastavia väittämiä sekä esiintymisen energiaa. Kaikesta en ollut yhtä mieltä, muttei se varmaan ollut esityksen tarkoituskaan.

Miten viestinnän ammattilainen onnistuu pitämään työnsä myös tulevaisuudessa? Iso kysymys, joka laittoi omiakin ajatuksia liikkeelle. Jo aiemmin koulutuksen aikana on noussut esille, että yksi keskeisimmistä viestinnän rooleista organisaatioissa on kyky tuottaa ajantasaista tilannekuvaa johdon käyttöön. Meidän viestijöiden on nähtävä hiljaiset signaalit ja tiedettävä, mistä ne löytyvät. On osattava katsoa eteenpäin, ei kertoa mitä eilen tapahtui. Kyky katsoa eteenpäin ja saada myös muuta näkemään tavoitteet on ratkaiseva menestystekijä myös muille kuin viestijöille.

Yksi parhaimmista aamupäivän anneista oli tajuta, että tietotyöläisen uudet taidot eivät synny työssä vaan vapaalla. On käytettävä vapaa-aikaansa itsensä ammatilliseen kehittämiseen sekä harjoiteltava siellä, missä virheiden tekeminen on sallitumpaa.

Kaikki meistä eivät ole startup-nuoria. Luojan kiitos ei tarvitse ollakaan. Mutta yhteiskunta tarvitsee ehdottomasti näitä lannistumattomia, jatkuvasti eteenpäin pyrkiviä voimia, jotka uskaltavat katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Maailma on tulevaisuuden tekijöiden paikka. Me muut voimme koittaa pysyä kärryillä parhaamme mukaan ja ottaa osamme uusien teknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista. Hyödyntää niitä omiin tarkoituksiin. Tämä koskee niin julkista sektoria, järjestöjä kuin yrityksiäkin.

Kuuntelin tällä viikolla myös hollantilaista Koert Van Mensvoortia, joka puhui teknologian merkityksestä ihmiselle. Hän väitti, että olemme teknologisia luonnostamme ja teknologisuus on kiinteä osa ihmistä. Asia, joka erottaa meidät muusta elollisesta. Näin ehkä onkin, mutta teknologisessa myllerryksessä on nähtävä kuitenkin se, mihin kaikella pyritään ja miksi. Van Mensvoortin esitys sai itseni tajuamaan, että uutta voi syntyä vain, jos kykenemme päästämään irti omista rajoitteistamme ja nähdä riittävän pitkälle ja laajalle.

Työelämässä pitää olla valmis muutoksiin ja ajamaan niitä myös aktiivisesti itse. Kehittyvä organisaatio rakentuu vain kehittyvistä yksilöistä. Ja vanha totuushan on, että harjoittelu tekee mestarin.

Bonanza! ja Talousviestinnän Mystinen Maailma

4. jakson teema avautui hienosti Harri Usmin kanssa. Ensin oivan esimerkin kautta, jossa yhden henkilön - kuvitteellisen sellaisen (Niilo?) - oma talous avattiin tarkistettavaksi. Tehtävä oli oikein mielenkiintoinen ja antoisa. Tämän esimerkin avulla oli paljon helpompi ymmärtää yritystalouden asioita kun luento lähti käyntiin. Juuri tama johdanto yritystalouteen oli sellainen joka teki vaikean, suorastaan mystisen, aiheen helpommaksi lähestyä. Sijoittajaviestintä on meidän yrityksessä hoidettu Finanssi–tiimin kautta ja olen itse hyvin vähän tekemisissä taseen, tulokson, ja muiden tunnuslukujen tiedottamisessa. Sen jälkeen siirryimme sitten RODEO peliin.

Harri oli oikein hyvä koulutttaja ja talouspelin avulla pääsi hyvin soveltamaan päivän aikana tulleita oppeja. Vaikka välillä tuntui että olisi voinut tarkemminkin jäädä miettimään mitä siinä ensimmäisen Bonanza -kierroksen aikana oikein tapahtui, oli hyvä että ehdimme pelata vielä toinenkin kierros, jolloin peli oli tullut vähän tutummaksi.

Talousviestintä on aina ollut jotenkin hankala kokonaisuus minulle ja uskon kyllä että perjantaina pidetty koulutus oli hyödyllinen, vaikkakin ei ehkä yhtä helposti ymmärrettävä kuin Harrin kanssa torstaina käyty kokonaisuus.

Tuntuu että Maija Harsun talousviestintä katsaus olikin sitten haastavampi ymmärtää. Silti, Maija sai minut uskomaan että eväät Investor Relations tehtäviin on meissä jokaisessa, mutta - kuten hän itse sanoi - se substanssi tulee sitten Controllereiden päästä, ja itse toimitaan siinä viestinvälittäjinä, ja sitähän me kaikki tehdään jo joka päivä.

Nyt pitää vain toivoa että tämän koulutuksen opit jää mieleen :-)


Hyvää viikonloppua kaikille!